Utsjoen saamelaislukio (Sami upper secondary school) - Finland

Utsjoen saamelaislukio, maaseutulukio Utsjoella, osallistujat: 11 opiskelijaa lukion pakolliselta kuvataiteen kurssilta KU2 Ympäristö, paikka ja tila, ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoita, 16-17-vuotiaita. Työskentelivät projektissa 6. helmikuuta – 8.huhtikuuta 2013. 
Utsjoki on pohjoisinta Suomea sijaiten Norjan ja Suomen välisen rajajoen Tenon rannalla. Utsjoki on pieni kunta, jossa on 1280 asukasta ja ainoa paikkakunta Suomessa, jossa on asukkaista niukka enemmistö on saamenkielisiä. Utsjoen saamelaislukio on Euroopan unionin pohjoisin lukio. Valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisten kurssien lisäksi tarjolla on arktiseen alueeseen ja saamelaiskysymyksiin erikoistuneita kursseja. Lukiossa on 10-30 opiskelijaa ja tarjolla ilmainen asuntola kauempaa tuleville opiskelijoille. Koulu on ylpeästi monikulttuurinen toivottaen tervetulleeksi opiskelijat koko saamelaisalueelta ympäri Suomen sekä Pohjois-Norjasta (joka itseasiassa alkaa kahden kilometrin päässä koulusta sillan toiselta puolen). Lukio toimii koulukeskuksessa, josta löytyvät kouluasteet peruskoulusta lukion loppuun ja oppilaita kuusivuotiaista 18-vuotiaisiin.
Opiskelijan kommentti:
Otettiin kuvia ja tehtiin niistä video. Siinä selitetään meidän koulusta sitä että, ei niinkun välttämättä joku vaikka Irlannissa tai jossain tiedä, et meidän koulussa on yläaste, lukio, ala-aste, päiväkoti ja kirjasto, uimahalli ja liikuntasali. Kaikki samassa rakennuksessa. Niin  yritettiin niinku valottaa sitä, että tavallaan yks iso rakennus, jossa on eskarista lukioon kaikki samassa.

Erityistä
Creative Connections -projekti sisällytettiin opiskelijoille pakolliseen kuvataiteen kurssiin “Ympäristö, paikka ja tila”. Kurssi on osa lukion valtakunnallista opetussuunnitelmaa, joten tehtävien täytyi seurata kurssin teemaa ja opetustavoitteita ympäristöön, arkkitehtuuriin ja muotoiluun liittyen. Bloggaaminen oli projektiin osallistumisen tuomana lisänä ja uusi asia – poikkeus normaaliin kurssin sisältöön. Joten Utsjoella opiskelijat, verrattuna toiseen Creative Connections -projektiin osallistuvaan suomalaiseen lukioon Oulusta, eivät olleet vapaaehtoisina osallistumassa projektiin vaan olivat kurssilla suorittaakseen normaalisti lukio-opintojaan.
Kurssin aikataulu rajoittui vuoden ensimmäiseen periodiin, joten opiskelijoilla oli vain lyhyt ajanjakso bloggaamiseen helmi- ja maaliskuussa. Tämä aiheutti kommenttien ja palautteen vähyyden blogissa, sillä muut koulut samassa ryhmäblogissa aloittivat myöhemmin blogin käytön. Kuvataiteen kurssin jälkeen opiskelijat kuitenkin jatkoivat keväällä blogin ja taideteospankin käyttöä hieman. He tekivät englannin kurssilla esseet, joissa lähtökohtana oli teoksia projektin taideteosgalleriasta ja äidinkielessä teosesimerkkejä käytettiin kuva-analyysiä harjoiteltaessa.
Utsjoen kaukaisen pohjoisen sijainnin takia tutkijat pystyivät tekemään vain kaksi vierailua koululle kevään aikana, verraten viiteen tai kuuteen vierailuun muilla Suomen Creative Connections -projektin kouluilla. Opettaja sai siten vähemmän tukea blogin käyttöön ja projektityöskentelyyn kuin muut kollegansa.
Opettajan kommentti:
Onneksi lukiolaiset olivat niin näppäriä, ei olisi muuten osattu laittaa videoita sinne, jos ei pojat olisi olleet niin taitavia.

Tehtävät
Kurssin sisällön täytyi sopia kuvataiteen kakkoskurssin valtakunnallisiin oppimistavoitteisiin muotoilun, arkkitehtuurin, paikkakokemuksen ja ympäristösuunnittelun aiheista, joten opettajan täytyi yhdistää tehtävissä  identiteetti ja eurooppalaisuus teemat opiskelijoiden elinympäristön tarkasteluun.
-  Projektin esittely, taideteospankkiin tutustuminen, lämmittelytehtävä: Me Euroopankiertueella,
- Kuva Euroopasta. Koulujen yhteinen tehtävä projektissa esittää omia näkemyksiä Euroopasta.
-  Koulun esittelyvideo pienissä ryhmissä
-  Lapsuuden paikat tai tärkeät paikat -kartta
-  Postikortti kotipaikkakunnaltani
-  Mikä tekee kotipaikastani erityisen - valokuvasarja
-  Suunnitelma ympäristö- ja/tai yhteisötaideteokseen

Normaalisti KU2 -kurssin lopuksi oli toteutettu yhteinen tila- tai ympäristöteos kouluun tai sen ympäristöön. Nyt bloggaamisen viedessä aikaa ympäristöteokset jäivät vain suunnitelmien tasolle.
Opettajan kommentti:
No tietysti se (projekti ja bloggaaminen) vaikutti. Ei me keritty tehä oikeastaan paljon muuta kuin näitä piirustuksia, kun oikealla arkkitehtuurikurssilla mehän ollaan esimerkiksi tehty tuo ruokalan iso kuksa (veistos), että joku tämmönen konkreettisempi juttu, että se nyt jäi kaikki tekemättä ja se viimeinen tehtävä kun oli se, että suunnittele kylälle, niin ei me tietenkään ehditty kuin suunnitella se paperille. Että ei kerenny tehä sitten mitään isompaa. Että aikaa vieväähän tämä.

Connected Gallery - Taideteosten käyttö
Kurssin sisällön seuratessa valtakunnallista ympäristöteemaa, tehtävät keskittyivät opiskelijoiden ympäristöön, paikkoihin, muistoihin ja identiteettiin. Taideteosgalleriaa käytettiin kurssin alussa, jolloin analysoitiin ja keskusteltiin joistain töistä. Kuvataidekurssin päätyttyä englannin- ja äidinkielenopettajat olivat kiinnostuneita käyttämään taideteosgallerian kuvia kuva-analyysin ja esseiden kirjoittamisen harjoitteluun samojen opiskelijoiden kanssa. Lukuvuoden lopussa osa teksteistä ja kuvista julkaistiin koulun vuosikertomuksessa.
Opettajan kommentti:
Se oli tosi hyvä, että se englannin kielen ja äidinkielen opettaja lähtivät jatkamaan sitä. Ihan siihen koulun vuosikertomukseenkin saatiin niitä tekstejä ja kuvia.
Opettaja käytti tulostettuja versioita taideteoksista (taideteosgallerian pdf-formaatista, joka annettiin tiedostona opettajien koulutuksessa) tunneilla, sillä gallerian käytössä verkkosivustolla oli ensin ongelmia. Aluksi opiskelijoilla ei ollut pääsyä taideteospankkiin ollenkaan. Opiskelijat valitsivat kiinnostavia taideteoksia, joita sitten tarkasteltiin lähemmin. Erityisesti Markku Laakson maalaus “Coffee Break” herätti keskustelua saamenpuvusta, joka maalauksessa tytöllä on päällään. 

Puku ei ollut tapojen mukainen ja opiskelijat osoittelivat virheitä Laakson kuvaamassa puvun käytössä. Lopulta opiskelijat ajattelivat muita taideteosgallerian käyttäjiä, jotka eivät tunnistaisi oikeaa pukua väärästä ja virheellisen kuvan välittyminen muille saamenpuvusta järkytti. Kaikesta huolimatta teos johdatti ajattelemaan kuvantulkintaa ja sitä miten katsojan tietämys ja kulttuurinen tausta kuvan ymmärtämiseen vaikuttavat. Yksi opiskelijoista laittoi blogiin kuvan oikeaoppisesta saamenpuvusta. Opettaja myös toivoi, että teosten informaationtekstit olisivat olleet lyhyempiä. Vaikka kyseessä olivat lukion opiskelijat, eivät hekään motivoituneet lukemaan niitä. Kieli puolestaan ei ollut ongelma, vaan he käyttivät miellään sivuston käännöskonetta tuottamaan suomenkielisen version englanninkielisistä teosesittelyistä.  
Opettajan kommentti:
Siihen olis tarvinnu enemmän vinkkiä vielä, miten sitä kuvapankkia olis voinu hyödyntää muuten kuin,... Ihan sellaisia konkreettisia kysymyksiä tai tehtäviä. Ja sitten oli niitä teknisiä ongelmia, ettei päästy sinne sivuille.

Identiteetti ja Euroopan kansalaisuus -teemat
Opettajan kommentti:
Se oli aluksi aika paljon just sitä että mitä me ollaan ja miten me halutaan esittää niinku ittemme, sitä omaa identiteettiä. Musta tuntuu, että meillä meni alussa paljon aikaa semmoseen esittelyyn, että ketä me ollaan ja mistä tullaan.
Identiteetin kartoitus oli Utsjoen saamelaislukion ja myös koko blogiryhmän keskeisin teema ja nykytaiteen lähestymistapa. Identiteettiä kartoittavissa töissä esiintyy yleisimmin oman ympäristön tarkastelu. Kaupunkilaisnuorten kuvauksissa painottuvat tyypillisesti rakennetut ympäristöt, kun maaseudulla puolestaan luonnonympäristöjen ja vuodenaikojen merkitys. Toiseksi yleisimmin nuorten töissä esiintyy nuorten lempiasioihin ja nuorisokulttuuriin liittyviä teemoja.  Teeman sisälle mahtuu laaja kirjo erilaisia aktiviteetteja ja asioita, ja kuvat sisältävät sekä käsitteellisiä että konkreettisempia kuvauksia. Kansallisuutta ja etnisyyttä käsitteleviä aiheita löytyy myös runsaasti Utsjoen saamelaislukion blogista. Tämänkaltaisissa töissä pohditaan usein omia juuria, sekä kieltä ja etnisyyttä, sivuten historiaa, maantiedettä sekä perinteitä. Nuorten kuvaamisen tapa kansallisuutta käsittelevissä töissä on pääsääntöisesti realistisen raportoivaa tai kuvailevaa. Työt ovat tekniikaltaan usein valokuvia tai kollaaseja ja pyrkivät kuvaamaan kohdettaan mahdollisimman uskollisesti ja havainnollisesti.   

Yksi opiskelijoista kiteytti projektin ytimen, merkityksen töiden jakamiselle muiden opiskelijoiden kanssa Euroopan halki ja identeetin suhteen elinympäristöön:
Opiskelijan kommentti:
Mutta niin tossakin, kun on toi kuva tosta tunturin päältä. Nii että ehkä niille irlantilaisille ja muille, ja et ne kuvas niitä niitten kaupungin katuja, miten tuli bussi vai metro vai mikä olikaan ja ihmiset purkautu. Niin Jani (toinen opiskelija ja valokuvaaja) on kuvannu, miten aurinko paistaa ruskalehtiin ja näkyy tunturit takana ja joki. Et tavallaan se ehkä mitä mä huomasin, en tiedä oliko se ideana, mut niinkun vertailla asuinpaikkoja, ja sitä miten se vaikuttaa ihmisen identiteettiin ja muuhun, et ite ainakin sen huomas, ku vertas meiän tehtäviä ja niitten tehtäviä. Et meillähän ei ollu samat tehtävät.

Bloggaaminen
Nuoret ottivat hyvin ensin hyvin vastaan bloggaamisen tehtävänään. Jotkut lukiolaisista käyttivät blogia sujuvasti ja olivatkin kokeneita bloggaajia (Bloggerin tai valokuvablogien käyttäjiä). Silti heistä blogijärjestelmä oli liian monimutkainen eikä aina toimivakaan. He olisivat halunneet mieluummin ulkoasultaan nuorekkaamman blogin yksinkertaisemmalla navigoinnilla. Opiskelijat totesivatkin, että heiltä meni useita viikkoja oppia käyttämään blogiympäristöä. Haastena oli myös, että opettajan piti osata käyttää blogia vain opettajien koulutuspäivässä annetun lyhyen perehdytyksen pohjalta. Jotain apua oli tutkijoiden vierailuista ja ennen kaikkea taitavista opiskelijoista. Bloggaaminen tuntui vievän paljon aikaa kurssin tunneista.
Opiskelijan kommentti:
Bloggaamisen takia tuntu enemmän mediakurssilta, kuin normaalilta kuviksen kurssilta. Olihan se tavallaan niinku kuvaamataidon kurssi. Mut toisaalt se jotenkin yhdisty tämmöseen tietokonetekniikkaan.
Opiskelijan kommentti:
No nyt, kun on viis viikkoa kurssia takana niin tietysti nyt osaan käyttää blogia. Mutta kurssi on jo ohi.
Blogissa keskustelu on ollut kautta linjan asiallista ja yleisluontoista. Kommentit ovat olleet positiivisia ja kannustavia. Kysymyksiä nuoret eivät juuri innostuneet esittämään, muutoin kuin joistakin vaikeaselkoisista tai erityisen oivaltavista töistä. Positiivista palautetta antavat kommentit jakautuvat karkeasti koskemaan teknistä taitoa ja aihepiirejä. Taito- palautteessa keskitytään luovuuteen ja kiinnostavuuteen. Teknisen palautteen yhteydessä kerrotaan usein myös rohkaisevasti odotuksista nähdä lisää hyvää työtä. Aihepiireissä kiitosta saavat usein henkilökohtaiset työt, joissa on panostettu työtä selittävään tekstiin. Vastaavasti työt joiden tarinaa tai prosessia ei ole selitetty, kuinka hienolta tahansa näyttäisivätkin, saattavat herättää kysymyksiä tai syvän hiljaisuuden. Haastetta on nuorien mukaan aiheuttanut se, ettei ryhmillä ole ollut selkeitä yhteneväisiä tehtävänantoja. Puhuttaessa esimerkiksi kantaaottavasta taiteesta ja sen esittämisestä blogissa, nuoret kokevat asian hyväksi ja mielenkiintoiseksi, mutta perinpohjaista pohjustusta vaativaksi, jotta blogin lukijat voivat tietää mihin asiaan työllä ollaan kantaa ottamassa. Monet kokivat myös haasteelliseksi välittää toisille oman ympäristön ja elämän erilaisuutta.

Opiskelijan kommentti:
Siellä olis voinu olla joku esittäytymissivu tai niinku infosivu siinä blogin alussa että kuka on kuka, että jotain faktoja ketä luokkia siinä blogissa on mukana. Nyt oli aika hämärää ketä ne muut bloggaajat on, eikä ollu mitään helppoa linkkiä paikkaan mistä olis voinut tarkistaa ja saada tietoa.
Opettajan kommentti:
Ja sitten just se, että olis nähny konkreettisesti niitä naamoja siellä, että kenen kanssa tehdään yhteistyötä, kun nyt oli vähän sellanen virtuaali ettei yhtään... Jos olis päässy vaikka chatin kautta keskustelemaan, se olis ollu lukiolaisille tosi hyvä. Vielä parempi kuvan kanssa, vaikka Skypessä. Niin olis tullu paljon enemmän konkreettinen. Nyt ne vähän niin kuin keskustelee tietokoneen kanssa.
Bloggaaminen nosti esiin myös kysymykset yksityisyydestä ja turvallisuudesta, kun kuvissa ja videoissa esiintyivät opiskelijat itse. Aiheesta keskusteltiin ja opiskelijat tulivat siihen lopputulokseen, että kyseisten töiden lataaminen verkkoympäristöön oli turvallista, koska sinne oli pääsy vain rekisteröityneillä käyttäjillä eikä ulkopuolisilla.
Yleisesti toisten blogipostitukset olivat mielenkiintoisia ja inspiroivia yhtä poikkeusta lukuuottamatta.
Opettajan kommentti:
Ja nämä lukiolaisethan sano siitä, että kun käytiin tutustumassa näihin muihin kouluihin ja siellä oli joku, oliko brittiläinen koulu tehnyt tosi hienon videon ja ne oli ihan masentuneita, että niillä on hirveästi rahaa siellä tehä kaikkea tosi hienoa ja meillä ei ole kuin yks tämmönen pikkunen videokamera, että iletäänkö me edes näyttää meidän koulua ja se on ihan fiasko. Niille tuli silleen vähän rimakauhu siitä kun ne näki miten hienosti ne oli tehty.
Toisen koulun hieno esittelyvideon oli viedä motivaation oman esittelyvideon teolta. Alkuun päästyä opiskelijat kuitenkin innostuivat videon teosta ja heillä oli hauskaa videoesittelyjen teossa. Myöhemmin selvisi, että kyseisen videon oli tehnyt irlantilaisen tutkijaryhmän jäsen, näyttääkseen muille millaisessa ympäristössä kyseinen koulu sijaitsi. Tapaus tuo esiin informaation tärkeyden blogiin laitettuihin töihin liittyen ja sen, että yhteinen blogi oppilastöiden jakamiseen ei vain pelkästään kannusta ja inspiroi.

Yhteenveto
Projekti toteutettiin pakollisen kuvataiteen Ympäristö paikka ja tila -kurssin puitteissa, mikä heijastui kurssin tehtävissä. Nuorille kurssi tuntui enemmän mediakurssilta bloggaus-painotuksen takia. Ryhmäläiset olivat itseohjautuvia ja latasivat itse työnsä blogiympäristöön sekä kommentoivat toisten osallistujien töitä aktiivisesti. Blogi tuntui verkossa toimimaan tottuneille nuorille kuitenkin turhan vaivalloiselta ja monimutkaiselta - verkkoympäristön käyttöön totuttelu kesti useita viikkoja.
Tekniikoiden, kuten valokuvaus ja piirustus, käyttö tekivät lopputulosten laittamisen blogiin helppoa. Koska töiden tekemiseen ei vaadittu monimutkaista työprosessia, jäi energiaa vielä bloggaamiseen. 
Opiskelijan kommentti:
Koska mä toteutan paljon kameralla, tehtävistä ehkä huomas, nii tota se oli toisaalta helppo laittaa ne kuvat niinku nettiin. -- Mut sitte, jos mä oisin jo monta tuntia tehny sitä työtä, vaikka jotain saviruukkua käsilläni, ja sit mun pitäis vielä ottaa kuva ja laittaa nettiin ja selittää, niin se ois paljon työläämpää. Et niinku tähän meiän kurssiin tää toimi hyvin, koska oli kyseessä kumminkin tavallaan niinku media. Eikä ollu sellasia niin taiteellisia töitä mitä pitää tehdä.
Taideteosesimerkkien merkitys jäi opiskelijoille hämäräksi johtuen kurssin ympäristöpainotuksesta, teknisistä ongelmista ja opettajalta puuttuneesta tiedosta ja tuesta. Taideteoksia ei käytetty suoranaisessa suhteessa tehtäviin. Vaikka kokonaisuuteen oltiin tyytyväisiä, eniten projektin osalta jäätiin kuitenkin kaipaamaan vuorovaikutusta blogissa, kun muut koulut aloittivat postaamiset ja kommentoinnit myöhemmin ja lukiolaiset olivat mukana projektissa aikaisin keväällä jaksojärjestelmän takia.
Opiskelijan kommentti:
No ollaan me saatu aika paljon aikaan, 73 postausta.
Opettajan kommentti:
Mutta ihan oon tyytyväinen tuohon lukion lopputulokseen kuitenkin, enempi olis saanu sitä kommunikointia saanu olla (blogissa) mutta.
Opiskelijan kommentti:
Mutta tavallaan tääkin kertoo tosi paljon Utsjoen maisemista ja näin. Niin ei ne ulkomaalaset, jos ne on käyny kattomassa niin ei ne oo kommentoinu. Et siit ei tavallaan voi tietää et onko ne edes nähny sitä. Mä pyrin ainakin kaikkiin joihin mää kävin kattomassa niin kommentoimaan esimerkiks vaan että “nice job”. Et oli kiva kattoo, et se tietää et joku on käyny kattomassa ja tykänny siitä.

Yleisesti Utsjokelaiset painottivat enemmän omasta ympäristöstä ja kulttuurista kertomista, verrattuna Oulun lukiolaisiin. Tähän vaikutti projektin puitteina toiminut ympäristöaiheinen kuvataiteen kurssi, mutta myös halu, tarve, ja into kertoa omasta kulttuurista ja asuinpaikasta. Opiskelijat pohtivat myös muiden laittamien kuvien äärellä sitä, miten muut voisivat ymmärtää heidän pohjoisen elinympäristönsä erilaisuuden ja miten siitä voisi kertoa. Keskustelua käytiin myös taideteosten antamien mielikuvien  todenperäisyydestä ja siitä miten muut näkevät lappilaiset teokset.  Opiskelijoiden ennakko-oletus oli, että kukaan ei tiedä heistä ja saamelaisuudesta mitään ja blogi oli paikka saada ääni kuuluviin tarjoten eurooppalaisen yleisön.
Opettajan kommentti
Jotenkin ne halus sitten vähän niinku...toisaalta ne ajattelivat että kaikki eurooppalaiset ajattelee että saamelaiset asuu laavuissa ja täällä on jääkarhuja ja kaikkia, että sitä vähän niinku halus sitä oikasta sitä käsitystä.