Utsjokisuun koulu (primary school) - Finland

Utsjokisuun koulusta projektissa on mukana yhdistetty saamenkielinen 2.-3.luokka,  kahdeksan oppilasta, 8-10-vuotiaita. Ryhmäblogi 6. Mukana huhtikuusta toukokuun loppuun 2013.
Utsjoki sijaitsee pohjoisimmassa osassa Suomen Lappia Norjan rajajoen Tenon rannalla. Utsjoella on 1294 asukasta, joista noin puolet on saamenkielisiä, puolet suomen.  Utsjokisuun koulu on peruskoulu ja osa koulukeskusta Utsjoen keskustassa. Koulukeskuksessa on myös lukio, uimahalli, päiväkoti ja kirjasto saman katon alla. Koulu tarjoaa opetusta sekä saameksi että suomeksi. Luokat on jaettu opetuskielen mukaan. Utsjokisuun koulu tekee tiivistä yhteistyötä rajan toisella puolen sijaitsevan norjalaisen saamelaiskoulun kanssa. Norja on kahden kilometrin päässä koulusta sillan toisella puolella. Joka keskiviikko vuorotellen norjalaiset tai suomalaiset oppilaat pakataan minibussiin ja he matkaavat vierailulle toiseen kouluun, missä järjestetään yhteisiä oppitunteja, työpajoja ja projekteja. Tämä on mahdollista yhteisen kielen ansiosta.

Erityistä
Luokanopettaja ja kuvataideopettaja Tarja Länsman osallistui Creative Connections -projektiin sekä oman 2.-3.luokkansa, että lukion kuvataidekurssin opetusryhmän kanssa. Koska hän työskentely ensin lukiolaisten ryhmän kanssa projektissa ja myös muiden olosuhteiden takia (koulun rehtori menehtyi yllättäen keväällä moottorikelkkaonnettomuudessa, joka pysäytti yhteisön ja koulun toiminnan) luokka aloitti vasta huhtikuun lopussa Creative Connections -projektissa. Kouluvuoden päättyessä toukokuun lopussa jäi työskentelylle ja bloggaamiselle vain kuukauden verran aikaa. Luokalla oli vain yksi tunti kuvataidetta viikossa.
Utsjokisuun yhdensän vuotiaat osoittautuivat kuitenkin kaikista innokkaimmiksi bloggaajiksi kaikista Suomesta osallistuvista kouluista. Oppilaat “temmelsivät villeinä” blogissa. Kommentoinnin ja postauksien tekemisen onnistuminen oli jännittävää ja niiden sisällöllä ei ollut niin paljon merkitystä. Mikä onkin lasten tapa oppia leikkimällä uudella välineellä. Oppilaat käyttivät myös toisten blogin kuva-arkistoon lataamia kuvia ja innostuivat nähdessään postauksensa julkaistuna blogisivustolla. He käyttivät blogia myös vapaa-ajallaan.

Tehtävät
Koska aika projektia varten oli lyhyt, tehtävät olivat lyhyitä ja tähtäsivät projektin ja sen teemojen esittelyyn oppilaille sekä oppilaiden ja heidän kulttuurinsa esittelyyn muille blogissa. Oppilaat tekivät “Minun Eurooppani” -kollaasit ja keskustelivat taideteoksista, mutta päätuotokset liittyivät pohjoisen elintavan ja kulttuurin kuvaamiseen. Tämä välittyi piirroksista, jotka kuvasivat oppilaiden viikonlopun viettoa pilkkimisestä moottorikelkka-ajeluun, luokkakuvasta saamelaisasuissa ja perinteisen laulusta.

Minun Eurooppani -kollaasi oli yhteinen tehtävä projektissa. Tarkoituksena oli koota ja keskustella oppilaiden mielikuvista Euroopasta. Viikonloppuni -piirustus liitettiin vastauksiin espanjalaisen koulun oppilaiden kirjeeseen. Kaikki lapset kertoivat jotain paikkakunnasta, koulusta, luokasta,  koulupäivästä tai harrastuksista. Oppilaat esittivät ja äänittivät perinteisen saamenkielisen laulun ja ottivat ryhmäkuvan äänitteen seuraksi. Tunneilla myös tarkasteltiin Creative Connections- projektin taideteosgallerian teoksia.
Opettajan kommentti
Me tehtiin ensin se minun Eurooppani -tehtävä. Teki sellaisen muistikartan, että miten ne sen näkee. Ihan lehdistä leikkasivat mitä löytyy.  Vatikaani, hienoja linnoja, kreikkalaista ruokaa ja kaikkea tämmöstä.

Connected Gallery - Taideteosten käyttö
Luokka tarkasteli taideteosesimerkkejä yhdessä opettajan näyttäessä teoksia videotykillä verkkogalleriasta. Oppilaat saivat valita mistä teoksista keskusteltiin tarkemmin. Taideteosten analysointia ei viety omien kuvien tuottamiseen asti. Haastattelussa opettaja kertoi kaivanneensa lisää ohjeita konkreettisiin tehtäviin ja harjoituksiin taideteosesimerkkien käytössä. Hän kuitenkin raportoi, että taideteosten tarkastelun tuloksena muodostui kuvien yhdessä katsomisen rutiini. Joten he ovat jatkaneet yleisesti taidekuvien tarkastelua taideteosgallerian tarjonneen kokemuksen ansiosta. 
Taideteosten tarkastelun jälkeen oppilaat ovat olleet yksi niistä luokista, joiden oppilaat ovat kommentoineet taideteoksia Connected Gallery -blogissa. Enimmäkseen he ovat kommentoineet suomalaisten taiteilijoiden teoksia, joilla on yhteys heidän arkeensa. Oppilaiden nuoren iän johdosta kommentit liittyvät konkreettisiin asioihin teoksissa ja jopa luokkakavereiden toimintaan luokassa. Muutamat muut taideteokset muista maista ovat saaneet vain lyhyitä kommentteja, kuten “kiva” tai “pelottava”.

Kuva: Markku Laakson maalaus Coffee Break, ja eri alueiden saamelaispukuja kuvaava ryhmätyö koulun seinällä. 
Oppilaiden kommenteja Markku Laakson maalaukseen galleriablogissa:
rauhoittukaa nyt siinä!!!
ai en tienny et tuolla kulta puvulla ei tuu kylmä.

Identiteetti ja Euroopan kansalaisuus -teemat
Utsjoella kysymys identiteetistä on vahvasti läsnä jokapäiväisessä elämässä, sillä oppilaat elävät yhteisössä, jossa identiteetin määrittelyyn törmää päivittäin. Kuka on suomalainen ja kuka on saamelainen? Kenellä on oikeus olla ja miten se tulee esille? Rajaseudulla ollaan yhtä aikaa saamelaisia, mutta toisaalta myös ruotsalaisia, norjalaisia tai suomalaisia. Paikallisen ja etnisen  identiteetin  esittäminen ja näyttäminen olivat myös tärkeitä aiheita Creative Connections -projektin töissä.
Ero utsjokelaisten ja muiden suomalaisten Rovaniemeltä ja Oulusta osallistuvien välillä oli nähtävissä myös taideteospankista tarkasteltavaksi valituissa teoksissa. Suurimmassa osassa kouluista oppilaat ja opiskelijat saivat itse valita analysoitavat teokset. Lukiolaiset ja koululaiset Utsjoelta olivat kiinnostuneita Markku Laakson maalauksesta ja Outi Pieskin installaatiosta, joka on tehty mm. saamelaispuvun koruissa käytettävistä metalliheloista. Molemmilla taideteoksilla on yhteys saamelaiskulttuuriin ja tekijät ovat taiteilijoita tuolta seudulta. Projektin aikana kukaan muiden suomalaiskoulujen oppilaista tai opettajista ei valinnut tarkasteltavaksi kyseisiä töitä.

Utsjoen oppilaiden huomion kiinnittivät myös portugalilaisen koulun oppilaiden samassa blogiryhmässä tekemät piirustukset perinteisestä sikojen teurastamisesta ja juhlasta kylässään. Konkreettiset asiat olivat parhaita ja ymmärrettäviä nuorille oppilaille tarkastellessa ja keskustellessa mitä kuvissa on. Kuvat kiinnittivät oppilaiden huomion, koska aiheessa oli samankaltaisuutta poronhoidon perinteisiin, jotka olivat oppilaille tuttuja luoden hienon kulttuurisen yhteyden.
Bloggaaminen
Bloggaaminen aloitettiiin, kun tutkijaryhmä vieraili koululla huhtikuun lopussa. Ennen sitä luokka oli keskustellut projektista ja tehnyt “Minun Eurooppa”-kollaasit ja viikonloppupiirrokset. Espanjalainen luokka oli lähettänyt ryhmälle blogissa aiemmin kirjeen, joka luettiin yhdessä. Sitten päätettiin kuka kertoisi vastauksena heille koulusta, kuka luokasta, vapaa-ajasta, kouluaineista, jne. Bloggaaminen aloitettiin tietokoneluokassa ja oppilaat kirjoittivat lyhyitä vastauspostauksia suomeksi (mikä ei ollut oppilaiden äidinkieli, kun kyse oli saamenkielisestä luokasta). Osa työskenteli pareittain, osa itsenäisesti. Oppilaat olivat innoissaan päästessään käyttämään tietokoneita ja nettiä koulussa. He olivat jo kommentoineet portugalilaisten oppilaiden piirustuksia blogissa, ennen kuin oman postauksen tekemistä oli ehditty ohjeistaa.

Nämä oppilaat olivat kaikista innostuneimpia blogin käyttämisestä. He eivät olleet vielä käyttäneet tietokoneita tai nettiä koulussa paljoa, mikä opettajan mielestä oli selityksenä innostukselle. Oppilaat käyttivät blogia myös vapaa-ajallaan kotoa ja tekivät postauksia, jotka eivät liittyneet tehtäviin, ohjeistuksiin tai koulutyöhön.
Opettajan kommentti
No minun luokka on semmonen, että jos ne vaan pääsee tietokoneelle niin se on mukava juttu. Mutta me ollaan tosi vähän käytetty tietokonetta, että minun pitää käynnistää koneet niille ja avata oikea nettisivu.

Huolimatta kaikkien muiden oppilaiden ja opettajien valituksista blogiympäristön epäloogisuudesta ja hankalasta käytettävyydestä, nämä yhdeksänvuotiaat eivät maininneet bloggaamisen olleen vaikeaa tai monimutkaista.  Ehkä heidän motivaationsa teki ongelmista pieniä. Voi olla myös, että heillä ei yksinkertaisesti ollut vertailukohtaa blogijärjestelmälle ja he odottivatkin sen vaativan opettelua ja harjoittelua, kuten kaikki uudet asiat.
Oppilaiden kielitaito ei vielä riittänyt kirjoittamiseen englanniksi, joten tämä ryhmä oli ainoa suomalainen luokka, joka todella käytti sivuston käännöskonetta sekä muitten tekstien ymmärtämiseen, että omien suomeksi kirjoittamiensa tekstiensä käännättämiseen. Oppilaat päätyivät leikkimään käännöskoneella ja huvittivat toisiaan suomeksi käännettyjen tekstien laadulla.
Opettajan kommentti
Tuli siitä kielestä mieleen, että sitten kun laittoi sen että suomenkielinen käännös niin sieltä tuli niin hassuja että ne innostu sitten kattomaan että miten se kääntyy. Ne muuten meinas, kun ne käänsivät sillä sen kääntäjän kautta, niin jotkut alko samalla tavalla, niinku samalla tyylillä kommentoida niihin kuviin. Sitten mun piti kieltää, että ette te voi laittaa tuolla tavalla, että se ei oo suomea. Se oli niinku tosi hauska juttu niistä. Mutta lukion pojatkin vielä innostu tätä samaa tekemään, että ne alko kirjotteleen sitten suomeksi.

Yhteenveto
Kokemukset suomalaisista kouluista ovat näyttäneet saamelaiskulttuurin erityiset vaikutukset Utsjoella. Oli tärkeää, että taideteosesimerkeissä oli mukana myös paikallisten taiteilijoiden töitä koulujen alueelta, koska heidän näkökulmastaan valtaosa suomalaisesta kulttuurista ja väestöstä ei edusta heidän etnistä identiteettiään. Myös erilainen suhde identiteettiin ja miten se tuodaan esille arkielämässä, tulivat vahvasti esille tehtävissä, oppilastöissä ja lähestymistavassa eurooppalaiseen projektiin.
Nuoret oppilaat yllättivät opettajan ja tutkijat olemalla motivoituneimmat ja innostuneimmat bloggaajat. He eivät myöskään kertoneet kohdanneensa mitään vaikeuksia tai teknisiä ongelmia blogin kanssa. Opettaja kertoi myös, että he olivat päässeet taideteosgalleriasivustolle ongelmitta, toisin kuin lukion opiskelijat. Siihen mennessä sivuston tekniset ongelmat oli jo selvitetty, sillä lukiolaiset olivat olleet ensimmäisiä blogien käyttäjiä ja alakoulun luokka yksi viimeisiä aloittaneita ryhmiä. Netin käyttämisen jännittävyys, blogissa julkaiseminen ja näkyminen kuvissa oli oppilaille tärkeämpää kuin postausten asiasisältöön panostaminen.